ke 19. 5. 18.00 Kannelmäki PenPa -KPPK 5 - 1
Ikämiesten tiivis ottelutahti ja varhainen otteluaika olivat verottaneet joukkuettamme niin että vajaalla porukalla (8 henkeä) ei ollut juurikaan mahdollisuuksia sarjan kärkipään PenPa:aa vastaan. Maalimme viimeisteli Vesa Kailanen. Seuraava ottelu on onneksi inhimillisempään aikaan ja kolmen seuraavan matsin ottelupaikka on siis nimestä huolimatta Ulvilantien hiekkakenttä Talin eteläpäässä.
ma 24. 5. 18.45 Tali H2 KPPK -KaPS 6 - 1 (2 - 1)
Taitaa olla niin, että sopivin pelaajalukumäärä joukkueillamme on tasan 11, joka täyttyy juuri tuomarin viheltäessä pelin aloituksen merkiksi. Siis jos on vähemmän pelaajia, ei pärjätä ja jos on reilusti vaihtomiehiä (vrt. ikämiehet alla) peli menee täysin sekaisin vaihtoihin ym. pelipaikkasekoiluun. OK, myönnetään, että tällä kertaa Kallion Palloseuralla oli aluksi vain 8 kaveria (saivat sitten yhden vahvistuksen) eli miesylivoima kyllä vaikutti asiaan. Jännityksen lisäämiseksi (lue: taitojen puuttuessa) allekirjoittanut pisti maalissa hyvin pelanneelle Samulle aluksi inhottavan palautuksen ja KaPS karkasikin johtoon. Peli kulki kuitenkin meikäläisten nuottien mukaan ja tasoituksen iski tolpan juureen maalitilinsä avannut Jukka Hyytinen. Paikkoja olisi ollut enempäänkin, mm. Miika Haavisto kolisutteli yläripaa, mutta ainoastaan Maku Tiilikainen sai toisen kuparisen rikki. Toisella jaksolla peli sitten repesi ja kentän hahmo Maku iski kolme lisämaalia (+ yhden "tuplapompun" ylärimaan), Kailasen Vesan vastatessa vielä yhdestä osumasta. Ja taisi ne KaPS:in tolpat heilua toka jaksollakin. Kaiken kaikkiaan jokainen kaveri täytti hyvin paikkansa, syötöt kulki mieheltä miehelle eli näin kun pelataan - ja saadaan vielä vaihtomiehiäkin - ei sarjapaikka liene uhattuna.
ma 31. 5. 18.45 Tali H2 Zoom -KPPK 3 - 0 (1 - 0)
Että mitenkä: No pelaajia oli vaihteeksi reilusti, mutta peli ei aivan kulkenut toivotulla tavalla. Lähinnä maalitilanteet tai viimeinen viimeistely jäivät puuttumaan ja Zoomin aika kovaluinen porukka pääsi rokottamaan aina tilanteen tullen (yksi maali rankkarista). Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä, mutta kävi kuitenkin. Eipä tässä muutakaan selitystä keksi, ehkäpä sittenkin parempi voitti (?) Mutta pelithän jatkuvat, siis Norsunkaatajat kaatukoot!
to 17. 6. 19.15 Tali H2 KPPK -Norsunkaatajat 0 - 3 (0 - 2)
Ottelu alkoi jotenkin tutun tuntuisesti (vrt. KPPK-Gnistan/3 v. 1995 ja Tavastia/2-KPPK v. 1998) , kun maaliin pakotettu - ainoa kaveri, jolla oli hanskat ja lippis - "Täystuho-Latomäki" pääsi näyttämään imutehonsa jo parissa minuutissa (0-1), minkä jälkeen joukkue ymmärsi vaihtaa tämän maalivahdin irvikuvan kentän laidalle, missä hän onneksi pysyttelikin suurimman osan loppuaikaa. Pelaajiamme saapui paikalle tipoitellen ottelun ollessa jo käynnissä ja onneksi ensimmäisenä tullut Maku Tiilikainen hoiteli maalivahdin hommia huomattavasti varmemmin. Myös muu porukka alkoi toipua Norsunkaatajien (eikö sellainen toiminta muuten ole kiellettyä eläinsuojelulaissa?) alkurynnistyksestä ja aloimme jopa saada otetta haltuumme. Paikkoja oli mm. Petri Pikkaraisella, vain viimeinen venytys puuttui. Viimeistelytaidon puutehan on ollut tällä kaudella pahin ongelmamme ja se näkyi myös tällä kerralla, lisäksi Elefantinkumoajilla oli hyvä puolustus ja todella varmanäppinen veskari. Kesken kaiken he pääsivät sitten vahingossa iskemään, kun purkupallo ponnahti täysin sattumalta vastustajan jalasta lähes puolikentästä Makun venytyksestä huolimatta maalin yläkulmaan. Vaikka syy ei suinkaan ollut maalivahdissa, "kultaisen sääntömme" (korkeintaan yksi maali/sijaisveskari) perusteella tolppien väliin asteli ulottuvainen koripalloa ahkerasti harrastava "TV:stä tuttu" (taas tuo sama kulunut fraasi...) väestöaktuaari Matti Saari, joka hoitelikin hommat kunnialla.
Toisella jaksolla jatkui oikeastaan sama tahti, eli olimme etupäässä painostavana osapuolena Norsupyssymiesten puolustaessa välillä jopa sääntöjen vastaisillakin otteilla, toisaalta heidän pistohyökkäyksensä olivat alati vaarallisia. Ja niin vain kävi, että lopuksi puolustuksen uinahduksesta vastustaja iski virtuaaliselle tulostaululle ym. tylyt loppunumerot. Siis Kaatoporukalle kauden ensimmäinen voitto ja KPPK:lle jo kolmas tappio. Mitäpä tähän lopuksi sanoisi? KPPK nousuun, koska muuta suuntaa ei ole ja kevään viimeiseen peliin Raguliineja vastaan mukaan vaikka kesämökiltä! Potentiaaliahan meillä kyllä on, se on vain saatava aktualisoitua (hienosti sanottu, vaikka itse sanonkin...).
ke 23. 6. 18.30 Etelä-Haaga Ragulins -KPPK 4 - 0 (1 - 0)
Ah Juhannus, tuo Suomen Suven Tähtihetki, jolloin ihmiset rynnistävät sopulilauman tavoin mökeilleen ja piilopirtteihinsä luullen täten pääsevänsä kosketukseen metsäläisten esi-isiensä kanssa pakoon urbaania globalisoitunutta markkinatalouden kahleissa korisevaa maailmaa. Voi niitä lukemattomia autojonoja, hikisiä junia ja linja-autoja, joissa perheet (inisevät ipanat!) ja perheettömät pakenevat ankaraa todellisuutta.
Tällä kerralla tämä ankara todellisuus oli Kirkonpellon Pallokerhon tärkeä ottelu helteisessä Stadissa ja ilmeisesti juuri tuota karavaanikuormaa peläten oli suuri osa KPPK:n pelaajista lähtenyt taipaleelle jo hyvissä ajoin, tosin tällä kerralla liian aikaisin, sillä tuomarin viheltäessä pelin alkaneeksi oli paikalla täsmälleen 9 kirkonpeltolaista, vastustajalla oli sentään yksi vaihtomieskin. Arvaahan sen, mitä siitä tulee, vaikka uusi todellinen maalivahtimme Tommi Kangasmaa onnistuikin pitämään tappiolukemat siedettävinä. Ei meikäläistenkään peli nyt niin huonoa ollut, kerran meni jopa kymmenen syöttöä mieheltä miehelle! Mutta minkäs tuolle miesylivoimalle mahtoi, vaikka saimmekin toiselle puoliajalle yhden lisämiehen. Eli sama neuvo kuin ikämiesporukalle: kunnon juhannusnirvana (aineet vapaavalintaiset), hieman heinälepoa kuntoa unohtamatta ja elokuussa kun jatketaan, niin tämä ottelu on täysin unohdettu. Vai tunsiko joku piston sydämessään? Samat ohjeet: Mars mars apteekkiin pirtureseptin kanssa!
to 5. 8. 19.45 Tali N2 KPPK -Käpylän Sekunda 1 - 0 (0 - 0)
Olipahan tiukkaa vääntöä, mutta onneksi "oikeus voitti" lopuksi! Eli: eka jaksolla pallo saatiin jo 20 cm päähän Sekundan maaliviivasta missä sitä pyöriteltiin puoli minuuttia yhteensä kymmenen miehen voimin kunnes vastustajien veskari sai sen näppeihinsä. Toisaalta Sekunda ei ollut mikään "Sekunda", kuten jo v. 1998 havaittiin ja heilläkin oli ensimmäisellä jaksolla alati vaarallisia vastahyökkäyksiä, mitkä varma veskarimme Tommi hoiteli kuitenkin huolella.
Toisella puoliajalla alkoi sitten tapahtua. KPPK:lla oli maalipaikka toisensa perään: Jamon huippukuti tolppaan, Tomin hieman liian lyhyeksi jäänyt venytys, Antin läheltä ohi mennyt laakaisu jne. Pelikello alkoi kuitenkin uhkaavasti lähennellä loppuminuutteja, mutta "vanha velho" Jyrki Uusi-Hakimo päästi KPPK:n piinasta täräyttämällä pallon vastustamattomasti Sekundan ylänurkkaan. Näin voitimme käpyläläiset täsmälleen samoin luvuin kuin edellisenäkin kautena. Koko porukka tsemppasi mainiosti, mutta kunniamaininta täytyy antaa herhiläisenä häärineelle alati vaaralliselle Heikki "Hemmo" Jauhiaiselle, joka oli lähellä tehdä maalinkin ja olisi tehnytkin ellei vastustajan alin mies olisi repinyt hänet kumoon, mistä tuomari oikeutetusti komensi ko. herran suihkun puolelle. Tuopit Hemmolle ja Jyrkille!
ti 10. 8. 18.00 Roihuvuori SHOW -KPPK 4 - 2 (2 - 2)
Etukäteen näytti hieman huolestuttavalta, kun pelaajia ei ollut tiedossa joukkueellistakaan. Jostakin heitä sitten kuitenkin alkoi tipahdella paikalle, ja lopulta meillä oli jopa kolme vaihtomiestä. SHOW (=Suur-Helsingin Osuus-Weikot!) ei ollut aikaisemmin hävinnyt otteluakaan, mutta peli alkoi kuitenkin melko tasaväkisenä. Tosin KPPK:n jo kadonneeksi luultu helmasynti eli hätäily palasi taas kuvioihin ja tuskin saimme aluksi kolmeakaan syöttö peräkkäin omille. Ei ollutkaan ihme, että SHOW pääsi rokottamaan 1 - 0 johtolukemat. Tämän jälkeen saimme kuitenkin otetta ja varsinkin jo aikaisemmin väläytellyt Antti Rinta-Huumonäytti kahdella maalilla todelliset taitonsa: ensin komea veto alanurkkaan ja sitten hallittu nosto yli vastustajan veskarin ja niin olimmekin yllättäen siirtyneet 2 - 1 johtoon. Jakson lopulla showmiehet pääsivät kaventamaan onnekkaasti taukotilanteeksi tasanumerot.
Toisella puoliajalla saimme sitten peliäkin käyntiin ja muutamalla näppärällä seinäkuviolla saatiin pallo viedyksi melkein vastustajan maaliviivalle asti! Viimeistely vain jäi uupumaan...Ja sitten alkoi ehkä hieman myös kuntopuoli ontua? SHOW:lla olikin muutama vaarallinen vastahyökkäys, mutta varaveskari Markus pelasti ne tilanteet, mitkä jälleen hyvin luutineen Miikan ohittivat. Peli näyttikin olevan kulkemassa kohti tasatulosta, mutta Osuuspojat saivat aivan lopussa melko omituisen rankkarin minkä jälkeen neljäs maali oli pelkkää kosmetiikkaa. Joten: hyvä peli lähes sarjakärkeä vastaan, vielä kun saadaan syöttöpeli kulkemaan ja hieman kuntoa ylös niin sarjapaikan pitäisi olla selvä juttu (Hetkinen: nuo sanat tuntuvat jotenkin tutuilta...?).
to 19. 8. 18.15 Tali H1 KPPK -SUMU 0 - 6 (0 - 1)
Tulihan se murskatappiokin, eli turpiin vaan ja onnea! Kyse ei ollut pelaajapulasta, tosin vakituinen ja Old Boys-veskari puuttui, mutta sijaismiehiä ei voida syyttää. SUMU oli vain toistaiseksi selvästi paras kohtaamamme joukkue. Vahinko vain, että heidän täytyi harrastaa jatkuvaa tönimistä ja repimistä, kun ilman sitäkin porukka todennäköisesti pärjäisi taidoillaan, vai...? Saimme "vaihteen päälle" vasta toisella jaksolla 0 - 2 tilanteessa, jolloin mm. Jyrki, Maku, Juki ja Jukka L. pääsivät hätyyttelemään SUMUn maalia, parhaimmillaan pallo osui ylärimaan ja sivuverkkoon. Suurmetsän pojat pääsivät sitten iskemään vastahyökkäyksistä muutaman nätin maalin ja meiltä oli jo paras puhti poissa. Toivottavasti sitä löytyy seuraavaan matsiin, missä Yolduz pitäisi olla lyötävissä!
to 26. 8. 18.30 Väinämöinen Yolduz -KPPK 2 - 1 (0 - 0)
Alunperin lapualaisten opiskelijoiden ja työläisten perustaman Kirkonpellon Pallokerhon kolmestatoista paikalle saapuneesta tai haalitusta pelaajasta oli tällä kertaa peräti kaksi syntyperäistä lapualaista. Ehkäpä siksi peli kulkikin lopputuloksesta huolimatta melko näppärästi. Tosin ainoan maalimme teki toinen lapualainen seuran perustajajäsen Juki Koivisto, joka syöksyi 46-vuotiaan ketteryydellä pelin lopussa hyvään pistopalloon ja pisti vastustajan verkot tötterölle.
Sitä ennen oli kuitenkin ehtinyt tapahtua kaikenlaista: varsinkin ensimmäisellä jaksolla pidimme ilmeisesti ainakin osittain ulkomaalaisperäisen musta-asuisen Youlduzin täysin pimennossa ja ulkolapualaisilla oli ainakin viisi-kuusi selvää maalipaikkaa: pallo putosi mm. ylärimasta maaliviivalle, viuhui hieman ohi alanurkasta ja joku taisi vetäistä nahkakuulan viidestä metristä Huitsin Nevadaan. Toisella jaksolla myös tuliset vastustajamme saivat otetta pelistä, toki meilläkin oli tilanteita, mutta eka jakson tahti jatkui tai sitten hyökkääjät ajautuivat Youlduzin paitsioansoihin. Vahinko vain, että mustapaidat pääsivät johtoon kahdesta nopeasta vastahyökkäyksestä seuranneesta sinänsä selvästä rangaistuspotkusta. Pelin kiivaudessa tuomarikin sai jatkuvasti kuulla kunniansa ja niinpä hän lopulta passitti vastustajan kuumimman kaverin keb...suihkuun.
Näin ollen sarjapaikka jää seuraavan Kanuunat-ottelun varaan, johon onkin onneksi lupautunut suuri joukko nyt estyneitä pelaajia. Voitto takaisi sarjapaikan, tietysti kaikki on kiinni siitä, mitä halutaan (ja kuka haluaa): potkiskelua seiskassa - ja tietysti enemmän voittoja - vai tiukempaa jalkapalloa kuutosessa, missä tulee myös tappioita. Jälkimmäinen vaatii lisäksi jonkin verran sitoutumista, niin ettei joukkuetta tarvitse haalia paikalle erikseen jokaiseen otteluun, vaan sarjaohjelmien jako, sisälukutaito sekä pelaajien omatoimiset ilmoitukset esteistä riittävät.
to 2. 9. 19.15 Tali H1 KPPK -Kanuunat 1 - 1 (0 - 1)
Ykkösen ankara pelaajavärväys oli tuottanut toivottua tulosta: paikalla oli 25 rekisteröidystä pelaajasta peräti 11 (+1 "apuvoima") eli osanottoprosentti 44% ylitti reilusti alkuviikon ikämiesmatsin luvun. Mutta olihan kyseessäkin kahden sarjataulukon rupusakin "kuuden pisteen ottelu", sillä voittamalla 10-miehisen Kanuunajoukkueen olisi sarjapaikkamme varmistunut. Alku olikin lupaavaa KPPK:n painostusta, mutta pelin hallinnasta huolimatta emme saaneet vastatuuleen juurikaan laukaisupaikkoja tai sitten sutaisut osuivat vastustajan veskarin syliin. Myös kanuunapuolustuksen paitsioansat purivat helposti liiankin innokkaisiin hyökkäyksiimme. Kanuunoilla oli lisäksi muutama terhakka kärkimies ja kylmänä suihkuna he pääsivätkin yllättämään hyvin pelanneen veskarimme Tommin myötätuuleen leijana lentäneellä pallolla.
Toisen jakson alussa alkoi sitten varsinainen KPPK-kommandoisku: peli oli täysin hallussamme ja maalipaikkojakin alkoi siunaantua, parhaina tilanteina mm. Jyrki Uusi-Hakimon pyssy, jonka kanuunaveskari vaivoin sai ohjattua kulmaksi, Maku Tiilikaisen puoli metriä ylänurkan yli viuhunut vapari jne. Taisipa pari kaveria olla jo nokikkain maalivahdinkin kanssa, mutta eihän näitä tilanteita ole harjoiteltu (kun ei kerran ole harjoituksiakaan pidetty!) ja siksi ilmeisesti ramppikuume veti jalat makarooniksi. Kaiken toiston uhallakin toistettakoon perusongelmamme: pallo saadaan kyllä vastustajan rankkualueen rajalle, mutta siinä yleensä keinot loppuvat. Puolivälissä jaksoa saivat Kanuunatkin taas otetta pelistä ja vierailivat uhkaavan vaarallisesti maalillamme. Onneksi kuitenkin J-P Keidasto säästi KPPK:n häpeältä: nappisyöttö vasemmalta (syöttäjän nimi unohtui), pallo alas, kuljetus hieman eteenpäin ja varmasti maalin alanurkkaan. Tällaisia suorituksia olisi tarvittu enemmänkin, turha niitä enää on säästellä...
Ero Kanuunoihin säilyi siis edelleen kolmessa pisteessä ja kummallakin on vielä yksi ottelu pelaamatta, eli...Käsittääksemme ainakin uusintaottelu sarjapaikasta on varma, mutta miksi jättää kaikkea yhden kortin varaan, kun voimme omalla pelillämme viimeisessä matsissa riistää CJ-HITS:iltä ainakin yhden, miksei kolmekin pistettä ja asia on sillä selvä. Siis KPPK-laiset, varokaa: puhelinterroristit tulevat jälleen häiritsemään perhe-elämäänne ja anelemaan teitä kauden viimeiseen matsiin Pallokentän hiekkatekonurmelle!
ti 7. 9. 18.30 Pallokenttä 6 CJ-HITS -KPPK 3 - 1 (1 - 1)
Viimeinen matsi ja pistekin olisi riittänyt varmaan säilymiseen, mutta näinhän siinä pitikin käydä eli voimme päästä vielä karsimaan sarjapaikasta. Kiva, että pelejä riittää...Pelaajiemme lukumäärä laski loppua kohti kuin lehmänhäntä, eli nyt oli paikalla tasan 11 uskollisinta. Ja kun Maku loukkasi itsensä rajusti eka jakson puolivälissä, saimme lisää pelitilaa. "Vahvaraaminen" monikansallinen CJ-HITS hallitsi hienokseltaan peliä, mutta aika hyvin pistimme kampoihin, emmekä lannistuneet heidän säkällä saamasta avausmaalistaan, vaan Jukkolan Tomi hämäsi vastustajan veskarin niin, että hän laski pallon sormiensa läpi maaliin. Toisaalta sama kaveri otti yhden haamupelastuksen ylänurkasta.
Toisella jaksolla alkoi miesalivoimamme näkyä, mutta onneksi taas hyvin pelannut Tommi hoiteli maalissa myös liberon hommat. Vahinko vain, että puolustuksemme repesi lopussa pari kertaa ja niin HITSien voittonumerot muodostuivat turhan suuriksi. Lisäpelaajilla (esim. ns. vaihtomiehet, joita vastustajalla oli ainakin viisi) olisimme mahdollisesti pystyneet vielä parempaan...
Loppusanat: Kiitos kaikille ykkösessä mukana olleille. Olisihan se kyllä ollut kivaa voittaa enemmänkin kuin kaksi matsia...Hetkinen, jos siis Kanuunat olisi yllättänyt/sopuillut ja voittanut PenPa:n, niin ei tämä ralli tähän lopu, vaan koittaa viimeinen taisto! Seuraa sivujamme, niin saat tietää kohtalomme!
TARKENNUS 8.9.: Tappiollisen tuloksen toimittaminen piirin sarjataulukkoon kesti Kanuunoiden yhteyshenkilöltä oman aikansa, mutta lopulta voidaan varmuudella todeta, että KPPK:n Ykkönen jatkaa ensi vuosituhannellakin Kuutosessa mikä on urheilullisestikin aivan oikea lopputulos! Ensi vuonna vain puolustusta tiiviimmäksi, lisää maaleja ja enemmän jengiä kentälle, niin hyvin menee!
Alla toivon mukaan lopullinen lohkomme sarjataulukko, eli sarjapaikkaan riitti siis kaksi voittoa, onneksi oli pari huonompaakin porukkaa mukana:
SUMU 11 8 2 1 39- 7 26
CJ-HITS 11 8 2 1 23- 8 26
SHOW 11 7 4 0 30- 12 25
PenPa 11 6 1 4 23- 15 19
Zoom 11 5 1 5 23- 19 16
Ragulins 11 5 1 5 19- 15 16
Norsunkaataja 11 4 4 3 24- 21 16
Yolduz 11 5 1 5 19- 28 16
Käpylän Sekunda 11 4 1 6 11- 15 13
KPPK 11 2 1 8 13- 32 7
---------------------------------------
Kanuunat 11 0 4 7 7- 28 4
KaPS 11 0 2 9 5- 36 2
Noista 13 maalistamme saadaan aikaan seuraava hieman suppea kauden 1999 maalintekijätilasto:
| 4 maalia | Markku Tiilikainen |
| 2 maalia | Vesa Kailanen, Antti Rinta-Huumo |
| 1 maali | Jukka Hyytinen, Jyrki Uusi-Hakimo, Jukka Koivisto, J-P Keidasto, Tomi Jukkola |
Maku saa siis perinteisen jakamatta jätettävän kaljakorin, joka (so. kunnia!) toivottavasti nopeuttaa viimeisessä matsissa poikki menneen eturistinivelsiteen paranemista.
ma 26. 4. 19.45 Pirkkola H2 KPPK -Arsenal 2 - 4 (0 - 2)
Vastustaja ei nyt ollut ihan "se" Arsenal (terveisiä Röngälle!), mutta kyllä he aika näppärästi palloa välillä pyörittivät ja erityisesti hakivat vapaata paikkaa. Silti pysyimme hieman vaisun eka jakson jälkeen yllättävän hyvin ehkä hieman väsähtäneen lontoolaiskaiman mukana ja nuosimme jopa tilanteisiin 1-2 ja 2-3. Terävyys kuitenkin vielä puuttui ja lopullinen 2 - 4 niitti oli sitten todellinen koulumaali. Oli kuitenkin hyvä, että paikalla oli jopa yksi varamies ja muutamia tuttuja takavuosiltakin. Ja tärkeintä oli tietenkin avata maalihanat: "Japa" Hyytinen iski nappikeskityksen suoraan tyhjään takanurkkaan ja Timo Salo taisteli pallon maaliin. Pappoja vain lisää kentälle ja treenit käyntiin niin saadaan pallotuntuma takaisin eli kyllä se siitä...
to 6. 5. 19.15 Pirkkola H1 MauPa -KPPK 4 - 1 (3 - 1)
Pelaajiemme määrä oli jopa lisääntynyt ja sehän herättikin toivoa, kun Maunulan pojat näyttivät ainakin alussa Arsenalia selvästi "kankeammalta" porukalta. Mutta kyseessä taisi olla vain näköharha, sillä terävyyttä löytyi vastustajan muutamalta kaverilta ratkaisevissa paikoissa ja tämä näkyikin aika nopeasti tulostaululla MauPan karattua jo 3 - 0 johtoon. Täytyy kyllä antaa ankaria nuhteita Pirkkolan kenttämestarille, sillä kentän kastelu oli jätetty luonnonvoimien armoille eli laaja areena pölisi kuin Sahara, mikä selvästi vaikeutti yleensä vahvaa syöttötyöskentelyämme. Lopussa saimme kuitenkin toivonkipinän syttymään, kun Jyrki Uusi-Hakimon vahvan esityön jälkeen Matti H. iski pallon verkkoon hölmistyneiden maunulalaisten seuratessa katseella.
Toisella jaksolla alkoi yllättäen (?) KPPK:n vahva peruskunto näkyä ja saimme pelin hallintaamme huolimatta vastatuulesta ja mm. Matti Saarella oli muutama "läheltä piti"-tilanne. Pallo pyöri selvästi meidän tahdissamme, mutta kuten niin usein käy, MauPa pääsi rokottamaan pistohyökkäyksestä epäreilut loppunumerot. Vielä kun treenataan hieman lisää ja pallo alkaa toisen jakson tapaan kulkea mieheltä miehelle, niin eiköhän niitä voittojakin ala tulla ("famous last words")...
ke 12. 5. 19.15 Myllypuro H1 Zenith -KPPK 3 - 0 (2 - 0)
Noh nih! Niin siinä vain kävi, että "ihana primitiivi-Mertaranta" ja Jellonat veivät voiton (ruåttista ja KPPK:sta) eikä paikan päällä ollut kuin 9 meikäläistä. Varmasti myös mahdollisimman huono ajankohta - siis hartaalle joukkueellemme tärkeän kirkkopyhän aattoilta - verotti väkeä. Kiitokset paikkaolleille: he tekivät mitä pystyivät eikä Zenithkään toisalta mikään huono porukka ollut, mutta täydellä joukkueella... Maalipuiden välissä "Henry" Saari piti onneksi loppunumerot siedettävinä ja taisi meillä olla muutama laukaus kohti maaliakin: parhaana jälleen "Jamo" Hyytisen veto, jonka Zenithin veskari vaivoin torjui kulmaksi. Onneksi sentään pelihuumoria ei näköjään ole menetetty eikä maailma eivätkä varsinkaan pelit tähän lopu ja kunhan juhlapyhistä on selvitty, papat taas täysilukuisina kentälle!
ma 17. 5. 20.00 Tali H2 KPPK -Valtti 2 - 8 (1 - 3)
Nyt ei taida mikään selitys enää auttaa...Siis kun meillä oli vaihtomiehiä 6 kpl, Valtti pelasi ainakin aluksi "sopivalla vauhdilla" ja toisella jaksolla heiltä heitettiin yksi kuumakalle uloskin. Ja silti tuollaiset loppunumerot? Ei voi muuta kuin todeta että olimme huonompia tasaisesti koko kentän alueella ja voisiko olla totta, että toisella jaksolla jopa aikaisemmin kehuttu kuntokin petti? Kyllähän peli välillä kulki kohtalaisesti ja kerran saimme jopa viisi syöttöä peräkkäin omille (kauden ennätys?), mistä Jarmo Hyytinen sitten pyssyttikin muistaakseni 1-2 tasoituksen. Valtilla oli kuitenkin muutama hämäävän terävä kaveri, jotka iskivät palloja kiusallisen äkkiarvaamatta maaliimme puolustuksen välillä uinahtaessa. KPPK:n toisen maalin laakaisi Jukka Koivisto, mutta siinä vaiheessa vastustajalla oli jo 6 tehtyä. Parasta painaa koko matsi unhojen yöhön ja nollata tilanne (nolla pistettähän meillä onkin, heko heko) HJK:ta vastaan.
ti 25. 5. 20.00 Tali H2 KPPK -Liiga-HJK 2 - 1 (1 - 1)
Uskottava se on (vrt. Ykkösjoukkue): kun pelaajia on nippa nappa yhdentoista pinnassa (nyt jopa 12), pelimme kulkee parhaiten, sillä kaikki joutuvat tsemppaamaan eikä laiskotteluun ole varaa. Ja mikä päänahka: "Euroopan liiga"-HJK, jossa mm. vanhat starat "Peltsi" Peltoniemi ja O.-P. Lyytikäinen olivat vielä lähes parhaiden päiviensä vedossa. Oli heillä kyllä varaa tuhlata rankkarikin, johon vaihdoimme ovelasti maaliin Ilu Ylihärsilän, jonka edessä Klubin kaveri ei voinut muuta kuin vetää pallon taivaan tuuliin. Varsinkin eka jaksolla pelimme kulki välillä pitkään mieheltä miehelle eikä "Arskan" laukaiseman maalin lisäksi muutama lisämaali olisi ollut ollenkaan vääryys. Toisella puoliajalla taisi sitten pikkuisen kunto hiipua (siis peleihin saa tulla lisää pappoja!) ja Klubi pääsi hienokseltaan hallitsemaan, mutta puolustuksemme jaksoi raataa loppuun asti. Ja pisteenä i:n päälle keskikenttää hallinnut "Jamo" Hyytinen iski loppuhetkillä jo toisen kerran tällä kaudella upean keskityksen maalin tyhjään takanurkkaan johon kukaan ei ehtinyt pistää päätään väliin ennen kuin pallo vietiin keskiympyrään...Sillä lailla!
ma 31. 5. 20.00 Pallokenttä 7 HITS/Diplomat-KPPK 3 - 1 (1 - 0)
Onni täällä vaihtelee jne. Ihmetellä sopii, miten HITS/Diplomats hävisi edellisellä kierroksella Arsenalille 0 - 8 (vrt. oma tuloksemme 2 - 4) ja nyt saimme heiltä turpiin. No jaa, ei peli mitenkään selvä ollut, aluksi meillä oli myös hieman miehistövajausta (Ykkösen matsi Talissa, josta lopulta saimme täyden porukan), mutta ei sekään ratkaissut asiaa. Pelikenttäkin pölisi karmeasti ja vastustajat puhuivat niin montaa kieltä, että se sekoitti peliämme ja..Äh, näin siinä vain kävi! Ottelutapahtumat olivat kyllä aika tasaisia, Diplomaateilla taisi olla lopulta enemmän terävyyttä mikä ratkaisi pelin. Paikkoja oli kyllä meilläkin ja lopulta Timo Salo pääsi vetämään sydämen kyllyydestä vastapalloon HITS:ien maalin alanurkkaan ansaitun kavennuksen. Eli saldo: hyvä peli ja mieli, mutta 0 pistettä. Seuraavassa matsissa voimme onneksi näyttää tekniset taitomme Talin nurmikentällä...
ma 7. 6. 18.15 Tali N1 KPPK -Ylis-78 0 - 4 (0 - 2)
Nyt alkaa jo olla vitsit vähissä! Jumbofinaali meitä alempana ollutta Ylis-78:aa (mitä nimi sitten tarkoittaneekaan) vastaan ja taas tuli turpiin oikein reilusti. Puolustelujakin on vaikea keksiä, tietysti Talin surkea nurmi tulee ensimmäisenä mieleen, olemmehan perinteinen sorakenttien virtuoosijoukkue, joka ei ole oikein koskaan pärjännyt ruohikolla (se vaatii nääs ns. tekniikkaa). Pelaajiakin oli sentään paikalla 13, kiitokset nyt sentään kaikille paikallaolleille, jotka taistelivat parhaansa mukaan! Ylis aloitti myötätuuleen vahvasti ja vaikka keski-ikä taisi olla meitä korkeampi, heiltä löytyi juoksuvoimaa ja pallonhallintaa, jota KPPK:kin selvästi kaipaa. Vielä kun pari ensimmäistä maalia olivat "mahdottomia", siis todella upeita suorituksia, taisi Kirkonpellon pojilta mennä usko voittoon jo tauolla. Toisella jaksolla saimme sentään jonkin verran otetta peliin, mutta kovin montaa peräkkäistä syöttöä ei koko ottelun aikana saatu menemään pelaajalta toiselle. Paras paikka oli kärkeen selvästi piristystä tuoneella Juki Koivistolla, joka oli päästä Mixu Paatelaisen tapaan (Suomi-Turkki) tuikkamaan nahkakuulan verkkoon veskarin ehtiessä nipin napin väliin. Lopuksi Ylis sitten rankaisi ja tuomarin jostakin syystä antamalla lisäajalla sai KPPK:kin pallon maaliin: vahinko vain, että se meni väärään päähän...
Onneksi tästä ei ole olemassa kuin yksi suunta (arvaa mikä?). No, leikkiä ja kuntoiluahan tämä vain on ja Zykloninhan voitimme viime vuonna mennen tullen joten papat vielä kerran paikalle Kannelmäkeen hankkimaan hyvät juhannusfiilikset (ottakaa sentään varmuuden vuoksi omat potit mukaan...)!
ma 21. 6. 19.15 Kannelmäki Zyklon -KPPK 3 - 1 (2 - 1)
"Sanat eivät riitä kertomaan, tuskin niitä tarvitaan...". Jos nyt pari valittua kuitenkin: "Normaalitulos", emme yksinkertaisesti pysty parempaan. Varsinkin kun Zyklon iski alussa hurjan vyörytyksen, minkä seurauksena he hankkiutuivat 2 - 0 johtoon. Meillä oli onneksi taas pari vaihtomiestä ja vähitellen aloimmekin saada peliä haltuumme (ihan totta!), mistä todisteena seuran perustajajäsen (siis 23 vuotta Helsingin piirisarjoissa) Kari "Kasetti" Vehmanen vetäisi upean volleyn maalin nurkkaan! Toinen jakso kulki melko tasaväkisissä merkeissä, KPPK tietysti hallitsi peliä, mutta jo ylläolevista jutuista voitte lukea mistä homma kiikastaa. Lisäksi kärkäs hyökkääjämme Timo Salo oli jo eka jaksolla joutunut jättämään kentän loukkantumisen takia (lääkelaukku hoi!). Zyklonkin iski silloin tällöin ja pienestä puolustussekaannuksestamme he sitten epäkohteliaasti potkaisivat pallon maaliin! Painetta riitti kyllä vielä loppuun asti, mutta ehkäpä sateen takia alkoi molemmilla joukkueilla olla jo juhannustuliliemet mielessä.
Nyt tästä ei lopultakaan ole kuin yksi tie eteenpäin: juhannuskänni ja kesätauko, jonka kukin viettäköön parhaaksi katsomallaan tavalla kuntopuolta unohtamatta. Palataan asiaan elokuun alussa, jolloin piirin nerokkaan sarjajärjestelmän mukaisesti aloitamme samojen porukoiden kanssa nollilta (paitsi lohkon voittaja jonka tilalle tulee valiolohkon putoaja). Itse asiassa tämähän on vain huomattava etu meille: voimme nollata kaikki kauniit muistot ja ennen syksyn ensimmäistä kierrosta olemme jaetulla ensimmäisellä sijalla! Siis: ei kirvestä kaivoon eikä anoppiin vaan kärmeskeittoa lusikoimaan ja katso: syksyllä nähdään kovan koulun käynyt KPPK Old Boys, jolle vastustajien kaikki temput ovat tuttuja ja heidän heikkouksiaan hyväksikäyttäen napsimme pinnoja mennen tullen. "Jalkapallojoukkue ilman unelmia on kuin katsomoon passitettu Keith Armstrong". (Keksi itse parempi vertaus...).
Alla kevätkierroksen lopullinen sarjataulukko eli Arsenal nousi valiosarjaan josta putosi Kullervo ja KPPK sijoittui näköjään yhdeksänneksi. Syksyllä jatketaan samojen porukoiden kanssa nollatilanteesta, mikä onkin meidän onnemme (?)
Arsenal 8 8 0 0 30- 7 24
-------------------------------------
MauPa 8 6 1 1 26- 12 19
Valtti 8 4 2 2 17- 7 14
Zenith 8 4 1 3 16- 12 13
HITS/Diplomat 8 3 2 3 17- 21 11
Zyklon 8 3 0 5 15- 16 9
Ylis-78 8 2 1 5 10- 23 7
Liiga-HJK 8 1 1 6 9- 21 4
KPPK 8 1 0 7 9- 30 3
ti 3. 8. 18.30 Väinämöinen Kullervo -KPPK 7 - 1 (3 - 1)
Positiivista: aikaisesta sarjan alkuajankohdasta huolimatta jopa yksi vaihtomies ja varsinkin eka jakson lopulla jopa selvä painostuskausi keväällä vielä valiodivisioonassa pelannutta Kullervoa vastaan. Jos sitten jotakin kielteistä hakee, niin lopputulos olisi voinut olla hieman "sievempi", kesälöhöilyn (?) takia tuli muutama helppo kassi emmekä oikein pysyneet vastustajien vauhdissa mukana.
Paras hetki sattui todella 1. jakson loppuun, missä ensin Tuomiston Olli oli lähellä maalintekoa, sitten Hyytisen Jamo veti tulisesti veskarin saadessa näppinsä väliin ja lopuksi Maku riisti pallon erinomaisesti vastustajilta, syötti tarkasti Jamolle, joka ei erehtynyt, vaan antoi verkkojen soida. Koko jakson loppu olikin selvästi meikäläisten painostusta Kullervon odottaessa ilmeisesti taukovihellystä, valitettavasti maaleja ei vain tullut enempää. Ei toinen jaksokaan huono ollut, hävisimme sen tosin 0 -4... Eli Kullervon kokemus, useat vaihtopelaajat ja vauhtipeli ratkaisivat. Lohdutus: muiden vastustajien pitäisi olla huomattavasti helpompia eli papat kentille pisteitä saalistamaan.
ma 9. 8. 19.45 Tali N2 KPPK -MauPa 0 - 8 (0 - 1)
Tuota...öhö...niinku...ottelu oli numeroidenkin mukaan hieman kaksijakoinen. Eka jaksolla taistelimme aivan tasapäisesti vahvan myötätuulen voimin ja paikkojakin oli: Jamolla, Ollilla, Miikalla jne. MauPa:kin osoitti vaarallisuutensa ja he saivat melko alussa johtomaalin, mutta siihen ne maalihanat sitten tyrehtyivätkin. Kunnes toisella puoliajalla repesi: maaleja solkenaan, mutta väärään päähän. OK: tuulella oli potti, tuuli kaiken otti, mutta ehkäpä meilläkin olisi kuntopuolessa hieman korjaamista. Olihan MauPa meitä parempi, mutta ei nyt aivan noin paljon, vai? Huvittavinta (täh!) on, että parhaat pelaajamme löytyivät puolustuksesta: maalivahti Klaus Pfitzner, uusi vahvistus Juhana Mustakallio ja Haaviston Miika, joka luuti muidenkin edestä. Eipä tästä tämän enempää, keskitytään seuraavaan.
ma 16. 8. 20.00 Tali N2 KPPK -Zenith 0 - 1 (0 - 1)
Vähän niinkuin Valioliigassa: sarjajumbo vastaan kärkiporukka ja ero oli kuitenkin pienin mahdollinen. Ihan totta: kerrankin oli kiitettävästi porukkaa (4 vaihtomiestä) ja vaikka Zenith olikin eka jaksolla hieman painostavampi ansaiten ehkä johtomaalinsa, niin toiselle jaksolle astui vasta-aurinkoon kentälle "juoksuaan" (kuin sika?) parantanut KPPK, joka otti tilanteen hallintaansa ja vyörytti peliä kohti Zenithin maalia. Juki Koivisto ja Pauli Päivärinta spurttailivat kuin nuoret varsat kevätlaitumella pistopalloihin ja Miika Haavistokin oli lähellä iskeä pallon päällä maaliin, tilanne oli vain niin harvinainen (yleensä kerran kesässä), että hämmennys iski. Paras paikka oli kuitenkin Jyrki Uusi-Hakimolla, joka pääsi vastakkain Zenithin veskarin kanssa, mutta auringonsäde häikäisi ja pilasi tilanteen. Siis: kerrankin matsi, jossa olisimme ansainneet ainakin tasapelin, mutta kun ei, niin ei sitten! Tästä on kuitenkin hyvä...eikun: kyllä se voitto vielä tulee, onhan noita pelejäkin jäljellä...
ti 24. 8. 19.15 Vartiokylä Valtti -KPPK 3 - 0 (1 - 0)
Siis tuota noin: kevääseen verrattuna (2 - 8 tappio Valtille) on ainakin tapahtunut jonkinlaista kehitystä, vai onko? Toisaalta silloin teimme sentään vastaavassa ottelussa kaksi maalia, nyt on koko syksynä vastustajan reppu heilunut vain yhden kerran. Ota tästä nyt selvää! Joka tapauksessa kun pelaajamme taas viime hetkillä (piirille: miksi Puotilassa olevaa kenttää kutsutaan nimellä Vartiokylä???) valuivat kentälle, emme suinkaan pelanneet mitenkään alistuneesti ja varsinkin toisella jaksolla oli Valttikin hätää kärsimässä. Vahinko vain, että he ovat joskus nuoruudessaan oppineet taidon mikä meillä esiintyy vain ajoittain: pallon hyvä hallussapito ja tarkka syöttely (seinäsyötöt ym.) mieheltä miehelle. Tämän takia oli väistämätöntä, että aina jossakin välissä heille avautui paikkoja, mistä nuo kolme maalia sitten tulivat. Onneksi sentään meillä on pelihuumori säilynyt ja vaihtopelaajiakin riittää. Joten ei lannistuta: mukaan vaan peleihin, niin pysytään ainakin poissa kaduilta ja kotiväki saa myös hieman hengähtää...
ti 31. 8. 18.00 Väinämöinen Liiga-HJK -KPPK 8 - 0 (7 - 0)
Tulihan se sieltä, eli kauden pohjanoteeraus osallistujien lukumäärän suhteen! Pelasimme eka jakson kahdeksalla miehellä, näistäkin oli kaksi "apupoikaa" eli 19 rekisteröidystä Old Boysista oli paikalla 6 kpl. Osanottoprosentti oli siis huikea 31,6%. Kolmen pelaajan alivoima näkyi myös jollain tavoin myös tilanteissa, joita vielä keväällä kurittamamme Liiga-HJK tulevan maajoukkuekoutsin "Ana" Muurisen johdolla vyörytti aika tiiviisti maalillemme eikä hyvin torjunut II-divisioonan entinen huippuveskari Ilu Ylihärsilä voinut takaiskuille oikeastaan mitään. Muutama maali oli todellinen huippusuoritus, niin että verkot vain soivat. Saimme kyllä itsekin sentään käynnistettyä jonkin verran hyökkäyksiä, mutta kun kärjestä ja keskikentältä puuttui ukkoja, niin aika vajavaiseksi HJK:n maalin lähentelyt jäivät. Tosin vastustajan puolustuksen haavoittuvuus tuli kyllä jo tässäkin vaiheessa esille.
Toisella jaksolla antoi reilussa hengessä pelatun matsin erotuomari armon käydä oikeudesta ja nappasimme mukaan porukkaamme kolme tuntemattomaksi jäänyttä (kiitos vaan avusta!) valkopaitaista "nuorukaista" kentän laidalta. Ja katso: pelin luonne muuttui heti kun molemmilla oli kentällä yhtä monta peluria. Itse asiassa toinen jakso oli vain lievää HJK:n hallintaa, josta tuloksena oli yksi upea maali. Mutta myös KPPK:lla oli tilanteita: jälleen kerran alakerran lukkona toimineen Miika Haaviston laaka, Olli Tuomiston tekopaikka, useita peräkkäisiä kulmureita jne. Itse asiassa olisimme ansainneet ainakin yhden maalin, mutta hyvä näinkin: tärkeintä oli, että todella pysyimme sarjajohtajan vauhdissa mukana. Ja mikä parasta: Muurinen ei voinut olla noteeraamatta em. Ilun ja Miikan lisäksi voi myös Antti Rinta-Huumon väkevää peliesitystä ja niinpä ainakin joku ellei useampikin kolmikosta voi odotella maajoukkuekutsua, kun Möller-Nielsen jättää tehtävänsä.
Tiedoksi niille, jotka eivät olleet paikalla: älkää tuijottako loppunumeroita ja heittopussin asemaamme, sillä ainakin toisella jaksolla meillä kaikilla oli hyvä tsemppi päällä. Tokihan tämä on vain pelaajien omasta halusta lähtevää vapaaehtoista harrastusta eli jäljellä oleviin matseihin emme aio pakottaa ketään väkisin mukaan, toivomme vain hieman aktiivisempaa osallistumista!
ma 6. 9. 19.05 Tali H2 KPPK -CJ-HITS/Diplomats 1 - 4 (1 - 2)
Todetaan aluksi yksi asia: Piiri oli jostakin syystä jättänyt kertomatta järjestävälle seuralle otteluajan aikaistamisen (alunperin klo 20) !!! Onneksi sihteeri sattui lukemaan piirin WWW-sivuja pelipäivänä klo 16 ja viidakkorumpu sai pelaajat (jopa vaihtomiehiä) ajoissa paikalle. Sääliksi kävi kyllä KöyRi:n ikämiesjoukkuetta, joka odotteli jo klo 18:ksi siirretyn pelinsä alkamista aivan turhaan...Mitä tästä opimme: seuratkaa Piirin WWW-sivuja päivittäin!
Ottelu muistutti aika lailla kevätkierroksen vastaavaa matsia, tosin tällä kertaa olimme välillä jopa hallitsevana osapuolena, maaleja vain ei saatu aikaiseksi enempää kuin Mustakallion Juhanan upealla vedolla vetämä kuti. Peli kulki välillä kerrankin oikein kunnolla laitojen kautta rakentamalla, mutta kun ei tullut maalia niin ei sitten...Toinen ero kevään matsiin oli muuten se, että osa Diplomaattien venäläispelaajista löyhkäsi vanhalle vodkalle...Vahinko vain, että juuri nämä kaverit olivat porukan parhaimmistoa eli tässäkö meillekin esimerkki: matsia edeltävänä päivänä kossupullo naamaan ja peli alkaa "luistaa" ???
ma 20. 9. 19.45 Kannelmäki KPPK -Zyklon 2 - 2 (1 - 0)
Ottelussa oli kaikki jumbofinaalin ainekset: välillä hirveä tempo, osittain osoitteetonta potkimista ja koko ajan armotonta huutoa! Rehellisesti arvioituna olimme kyllä parempia, mutta Zyklon pystyi iskemään kaksi kertaa takaisin emmekä lopuksi enää onnistuneet pääsemään karkuun. Maalimme olivat kyllä upeita: ensimmäinen oli tyypillinen "Japa" Hyytisen nappiveto maalin ylänurkkaan ja toisen puski nätin kuvion jälkeen Jyrki Uusi-Hakimo verkon perukoille. Kärjestä täytyy mainita myös Pauli Päivärinnan ja pitkästä aikaa rivissä olleen Pertti Nummen pyrähtelyt. Vahinko vain, etteivät ne tuottaneet enempää tulosta emmekä oikein osanneet hyödyntää niitä vaan puskimme yleensä ainakin 5 minuuttia yhtä soittoa pelkästään yhtä laitaa, kunnes peli puuroutui ja Zyklon nappasi pallon pois. Kaikki yrittivät kyllä tosissaan loppuun asti, mutta olimme kerrankin saaneet tasoisemme vastustajan...Silti jotakin positiivistakin: syksyn maalisaldomme tuplaantui kerralla emmekä jääneet pisteissä ainakaan nollille! Ja kun kaadamme viimeisessä ottelussa Ylis-78:n, nostamme itsemme pois nöyryyttävältä jumbosijalta?
ti 28. 9. 18.00 Vartiokylä Ylis-78 -KPPK 8 - 0 (4 - 0)
Jos joku luuli, että elokuun Liiga-HJK-matsin osanoton pohjanoteeraus 6 rekisteröityä ikämiestä oli vain sattumaa, hän ei todellakaan tunne seuraamme ja tiedä mihin parhaimmillaan pystymme. Tällä kertaa emme valitettavasti onnistuneet tuon 31,6%-rajan alittamisessa, mutta sivusimme sentään ennätystä! Ottelu saatiin kuitenkin aloitettua, kun omia oli lisäksi paikalla aina uskolliset Hyytisen Jukka sekä "Karva" ja "Aapeli(?)". Koska matsi näytti kuitenkin yhdeksällä pelaajalla tuhoon tuomitulta, antoi vastustajamme vielä ystävällisesti käyttöömme 2 pelaajaansa ja niin pelasimme jopa täydellä porukalla. Silti tuollaiset loppunumerot, eli missä selitys?
Jos alin lukko pettää, niin...Ja tällä kerralla maaliin meni kaikkien estelyistä huolimatta jo ajat sitten porttikiellon saanut "Omien Puolustajien Kauhu" lähes liikuntakyvytön (polven tähystys torstaina) A.Latomäki eli peli oli sitä myöten selvä! Paikalla olisi vain pitänyt olla Hooverin markkinointiväkeä, sillä he olisivat saaneet erinomaista materiaalia myyntivideoonsa ainakin kolmen täydellisen imuroinnin verran. Siis kuinka joku voikaan saada kätensä kohti ylänurkkaa menevää palloa ja iskeä sen vakuuttavasti omaan verkkoon tai livauttaa nahkakuulan vielä käsien saattelemana jalkojen välistä maliin? Tällaiset luonnonlahjakkuudet ovat harvinaisia, mutta jalkapallokentälle heillä ei kyllä pitäisi olla mitään asiaa!
Saimme mekin toki aina välillä peliä käyntiin ja ihan tilanteitakin Ylis-maalille. Toisella jaksolla pallo pyöriskeli moneen kertaan jopa lähes maaliviivalla, mutta niin vain jäi kuparinen rikkomatta. Erityisesti täytyy mainita Jyrki Uusi-Hakimon vahva panos keskikentän katkojana ja järjestelijänä eivätkä muutkaan huonosti pelanneet lukuun ottamatta...no, turha mainita edes nimeä.
Tässä syyskierroksen lopullinen sarjataulukko eli sijoituimme jälleen yhdeksänneksi:
Valtti 8 7 0 1 27- 6 21
-------------------------------------
Liiga-HJK 8 6 1 1 21- 6 19
MauPa 8 5 1 2 22- 8 16
CJ-HITS/Diplo 8 5 0 3 14- 10 15
Ylis-78 8 4 0 4 19- 14 12
Kullervo 8 3 1 4 23- 10 10
Zenith 8 3 0 5 8- 22 9
Zyklon 8 0 2 6 8- 29 2
KPPK 8 0 1 7 4- 41 1
Voittamalla Zyklonin olisimme jopa välttyneet jumbosijalta, mutta ainahan sitä pitää jättää tavoitteita seuraavalle kaudellekin...
Seuraavassa vielä ynnättynä kevään + syksyn komea piste- ja maalitaulukkomme:
KPPK 16 1 1 14 13- 71 4 *)
*) = päästetyt maalit korjattu 61:stä 71:ksi 15.12.1999 (kas kun kukaan ei aiemmin huomannut...)
Ja lopuksi maalintekijätilasto:
| 5 maalia | Jarmo Hyytinen (ylivoimainen kunkku!) |
| 2 maalia | Timo Salo |
| 1 maali | Matti Huttunen, Juki Koivisto, Markus Lehto, Kari Vehmanen, Juhana Mustakallio, Jyrki Uusi-Hakimo |
Neuvo viisaalle vuosikokouksellemme: harkitaan taas tarkkaan ikämiesten sarjaan lähtöä ja...eikun sekaan vaan (?)