Jo sarjaotteluissa vaivannut pelaajapula oli jälleen kiusanamme, sillä kentän laidalla oli vain 10 KPPK:n edustajaa, kun isäntiämme kirmaili Simpsiön viheriöllä ainakin 20 ukkoa. Olimme onneksi saaneet vahvistukseksi ex-KPPK:laisen Seppo Prustin sekä Piikkiön Palloseuraa edustavan Heikki Tuomaalan. Lisäksi Aikapojat luovuttivat ystävällisesti käyttöömme liimakokki Hannu Salomäen sekä Suomen A-maajoukkueessakin aikoinaan esiintyneen nykyään Mikkeliä edustavan Raimo Vierikon.
Ensimmäinen jakso oli lievää Aikapoikien painostusta, mikä johtui osaksi siitä, että osa pelaajiamme oli viettänyt ennen peliä Lappajärvellä muutaman päivän pituisen kostean paikan leirin, eikä palautuminen tiiviiseen pelirytmiin aluksi oikein sujunut. Kuin varkain pääsikin Aikapoikien Jorma Saari yllättämään auringon sokaiseman muuten hyvin pelanneen vara-varamaalivahtimme Ari Peltolan ja niin siirryttiin tauolle isäntien johtaessa 1 - 0.
Toiselle jaksolle kentälle juoksi täysin uudestisyntynyt Kirkonpellon joukkue ja lapualaisten puolustus oli ajoittain hätää kärsimässä. Palloa pelattiin tehokkaasti mieheltä miehelle ja ainoastaan tehottomuus maalinteossa tai viime kädessä isäntien palkittu maalivahti Jorma Ulvila estivät tasoituksen syntymisen. Muutama minuutti ennen loppuvihellystä ankara painostus tuotti kuitenkin kaivatun lopputuloksen: Heikki Tuomaala laukaisi kohti Aikapoikien maalia tykin, johon isännät saivat kyllä useankin miehen voimalla kosketuksen, mutta pallo viuhahti lopulta omien pelaajien kautta maalin perukoille. Niin soitti jokainen silmu Simpsiön verkossa KPPK:n riemukasta tasoitussävelmää.
Jälleen kerran oli turvauduttava epäinhimilliseen rangaistuspotkukilpailuun voittajan löytämiseksi. Väsymys alkoi jo painaa KPPK:n pelaajien jäseniä ja kaiverrus- ym. kulujen säästämiseksi päätimme tällä kerralla lahjoittaa kiertopalkinnon isäntiemme haltuun. Ottelu päättyi rankkarikisan jälkeen lopulta numeroihin 6 - 4 (1 - 1,1 - 0). Kunniatilastossa johdamme kuitenkin edelleen luvuin 6 - 3 Kerran on ottelu päättynyt tasan, ja yhtenä vuonna sitä ei järjestetty. Kirkonpellon joukkueesta palkittiin puolustuksessa uhrautuvasti raatanut Olli Ruotsalainen.
Pelin jälkeen virkistäydyttiin hiihtomajan saunassa minkä jälkeen seurasi illan yllätysohjelma: traktorikyyti läpi Lapuan keskustan ensin River Bariin petankkia pelaamaan. Seuraavaksi isännät tarjosivat koko porukalle herkullisen illallisen Elsi-Maija Hiipakan "jokiravintolassa". Iltaa jatkettiin tietysti Kanttiksessa ja innokkaimmat kuuluvat laulelleen Juha Vainion lauluja vielä kuudelta aamulla Reijo Kaappolan pihamaalla.
Kaiken kaikkiaan tappiosta huolimatta päivä oli suurta urheilun juhlaa ja KPPK:n 20-vuotisjuhlavuonna 1996 aiomme pitää huolen siitä, ettei lapualaisjoukkueen tarvitse raahata kiertopokaalia takaisin lakeudelle.